Silla aikaa kun nappara vanhus, joka yksin sai koskea keisarinnan tukkaan, kiinnitti erittain taitavasti siihen kultaneulan, jonka nuppina oli jalokivinen Venus, kysyi Teodora: "Hyva, hyva, Piso", huusi Cethegus hymyillen - "runosi on kaunis." Cethegus oli pidattanyt itselleen oikeuden olla saapumatta coenaan, varsinaiseen juhla-ateriaan. Han oli luvannut tulla vasta commissatioon, paivallisten jalkeen alkavaan, koko yon kestavaan juominkiin. "Kreikkalaiset olivat kavalasti hyokanneet kuninkaan veljen kimppuun, lyoneet hanen joukkonsa, tappaneet hanet ja vallanneet kaikki ruokavarat, jotka hanen piti tuoda meille. Me oleilimme vuoren rotkoissa ja karsimme niin kauheaa nalkaa, etta keitimme ruohoja ja nahkaa ruoaksemme. "Silloin tuli keisarin lahettilas ja tarjosi meille hengen, vapauden, viinia, leipaa, lihaa - vain yhdella ehdolla: meidan oli erottava toisistamme ja hajaannuttava ympari koko Rooman valtakuntaa, kukaan meista ei enaa saisi ottaa goottilaista naista vaimokseen, kukaan ei saisi opettaa lapsilleen meidan kieltamme eika meidan tapojamme, goottien nimen ja olemuksen piti havita, meista piti tulla roomalaisia. "Kapinoitsija", huusi Amalasunta nousten majesteetillisesti seisoalleen, "kuninkaasi on edessasi." Aber plotzlich o Entsetzen fuhr sie empor. "Ja minahan tarvitsen aikani." "King of the Goths," she began, "forgive if a dark shadow suddenly rises from the realm of the dead to dim your joyous feast. It is for the last time." "That's brave, Witichis, son of Waltari. I knew thee well, and will not forget that thou wert the first to speak a word of bold assurance. Yes, I too think we are not yet past help, and I have asked you all to come here, where no Italian hears us, in order to decide upon what is best to be done. First tell me your opinion, then I will speak." Han aikoi lahtea kukkulaa alaspain tielle, mutta jalat eivat kannattaneet. Han vaipui polvilleen ja haavoitti poskensa teraviin kiviin. "Tosin han on sittemmin saanut oppineempia neuvonantajia ja ystavia kuin hanen vanha aseenkantajansa on, mutta tuskinpa ketaan viisaampaa ja varmaankaan ei uskollisempaa. But as soon as he had sent young Julius Montanus, with a stately suite of pedagogues, freedmen, and slaves, to the learned schools of Alexandria, he suddenly broke off all social ties, and retired into impenetrable solitude, seemingly at war with God and the whole world. "Jolleivat ne ole persialaisia, niin ovat ne muita, jotka tulevat heidan jalkeensa. Se ukonilma, joka uhkaa Bysanttia, tulee Tigrikselta eika Tiberilta." Was bringt ihr? Frieden oder Krieg? fragte Witichis eifrig. Krieg! Krieg, Konig Witichis! riefen beide Manner mit Einem Munde. Wie? Belisar verwirft die Opfer, die ich ihm biete? Du hast ihm freundlich, eindringlich, meine Vorschlage mitgeteilt?